Salpalukkoja

Nyt kun olen päässyt juottamisen makuun, askartelin erilaisia salpalukkoja. Toinen on tehty 1,5 mm langasta, muut 1 mm. Tykkään erityisesti "Rakkauden hedelmästä" ja "Taotusta". Pieni lehtilukko saa parikseen varmasti ihan tuollaisen simppelin tangon. Nuo kiemurat eivät oikein miellyttäneet.

Edit. Korjasin virheen. Siis taottu on tehty 1,5 mm langasta. :)

Bling-bling

Mä en oikeesti kestä! Joko mulla on kamerasta mennyt joku asetus ihme asentoon tai musta on vaan tullut huonompi kuvaaja. Kuvaaminen ei kertakaikkiaan onnistu! >:( Värit on mitä sattuu ja kuvat epätarkkoja.

Tässä kuitenkin 10 mm AB-päällysteisistä kristalleista tehty rannekoru ja korvikset. Lukko on taas itse tekemäni, mutta tähän en ole kovin tyytyväinen. Seuraavassa viestissä esittelen varmaankin lukkoja, joista moniin olen tyytyväinen. :)

Taotut

Tässä nämä nyt ovat. Ensimmäiset juotoskokeiluni. Suuret renkaat olen vääntänyt 1,5 mm hopealangasta 10 mm veivillä. Sen jälkeen juotin ne kiinni, taoin ja kiillotin. Korviskoukuissakin olen päässyt polttimellani tohottelemaan, nimittäin sulatin lankojen päähän pallot ennen koukkujen taivuttamista. Tykkään tästä setistä kovasti ja olen kauhean ylpeä juotoskokeiluideni onnistumisesta.

Hillitty

Olen alkanut leikkiä pienen polttimeni kanssa ja opetellut hiukan juottamaan. Valitettavasti en ole vielä saanut ensimmäisistä juotoskokeiluistani julkaisukelpoisia kuvia.

Niiden sijaan näette tällaisen hyvin yksinkertaisen, mutta mielestäni oikein viehättävän kaulakorun. Tässäkin olen päässyt käyttämään poltinta, kun olen sulattanut hopealangan päihin pallot. Sitten tein varmaankin turhaa työtä, kun ensin hapotin ja rummutin hopean kirkkaaksi ja sitten patinoin, ja kiillotin sen uudestaan. Jotenkin tuo patinoitu hopea vaan sopii botswana-akaatin kanssa. Ja tätä saikin sitten rummuttaa tosi paljon, että se kovettui uudestaan. Tuon pallojen sulattamisen aikana hopea nimittäin pehmeni.

Kristallisydän

Luovutan. Olen pantannut tätä settiä jo viikon, koska en kertakaikkiaan saa siitä kunnollista kuvaa. Olen yritänyt päivänvalossa, lampun alla, valkoisella taustalla, mustalla taustalla, vihreällä taustalla, sametin päällä, ikkunaa vasten, jääkaapin ovessa roikkuen, jne. Nyt saa tämä kuva kelvata, vaikka kaamea onkin.

Kaulakorussa on 28 mm Swarovskin kristallisydän, ruusukvartsisiruja, 10 pyöreitä kristallihelmiä, hopeisia balivälihelmiä ja itse tekemäni salpalukko. Salpalukon rengas ei ole umpinainen, vaan riipuksen voi pyörittää siitä pois, niin kuin avaimet avainrenkaasta. Näin korua voi käyttää ilman riipustakin. Sain idean irrotettavasta riipuksesta Outilta, mutta tämä systeemi on omani.

Tässä vielä yksi kuva, jossa sydän ja lukko näkyvät paremmin. Olen tehnyt uudestaan tuon kuvassa näkyvän riipuksen ruman kiinnityksen.

"On koko maailma hänen kädessään..."

Tai tässä tapauksessa 12 maailmaa. Tapasin pari päivää sitten muutamia helmeilijöitä kahvilla ja kerroin kuinka minun ei tule käytettyä näitä kauniita 12 mm sodaliittihelmiä. En kuitenkaan halunnut näistä luopuakaan ja niinpä pikku maapalloista tuli rannekoru.

Hetken aikaa harkitsin korun nimeämistä ekologiseksi jalanjäljeksi, mutta siinä oli niin negatiivinen sävy. Emmekä sitä paitsi ole amerikkalaisia... Seitsemästä maapallosta ei olisi tullut niin kaunista rannekorua. ;D


Onkohan inspiraatiopula hellittämässä? Tämä oli jo kolmas postaus tänään.

Sormuksia

Jämähdän helposti tapoihini. Minulla on tapana ostaa vain suuria helmiä. Minulla ei ole tapana tehdä pieniä koruja kuten korviksia ja sormuksia. Korjatakseni näitä puutteita tilasin viimeisessä kimpassa lähes ainoastaan pieniä helmiä, jopa kaksi nauhaa 4 mm helmiä! Ja eilen tein kaksi sormusta.

Nämä sormukset on tehty Eni Okenin ohjeella. Ensimmäisessä sormuksessa on poikkeuksellisen kaunis 8 mm fasettihiottu labradoriitti. Toisessa sormuksessa puolestaan on 8 mm botswana-akaatti. Molemmat sormukset on patinoitu. Patinointi sopii erinomaisesti labradoriitin kanssa, koska syvennyksissä patinassa on sama värien kirjo kuin labradoriitissa. Valitettavasti en saanut vangittua niitä värejä tähän kuvaan.


Sormusta oli hyvin vaikea saada pysymään oikeassa asennossa kuvaamista varten, ennen kuin lainasin Outin ideaa pujottaa sormus kankaaseen.

Morsiusrannekorut

Pidin kovasti ennen joulua tekemästäni rannekorusta, jossa oli kristalleja ja sateenkaarikuukiveä. Tein samanlaisen korun myös itselleni ja lisäksi sellaisen version, jossa kuukiven tilalla on ruusukvartsia. Koska ruusukvartsi on rakkauden kivi, tämä rannekoru sopisi erinomaisesti morsiamelle.

Barokkia

Aloitin koruharrastuksen aikoinaan, koska halusin tehdä itselleni hääkorun. Ilmoittauduin työväenopiston helmityökurssille. Siellä näin jo heti ensimmäisellä tunnilla kirjan, jossa oli tämän korun ohje. Olin myyty. Sellainen oli pakko saada. Ei se mitään, vaikka olin juuri tehnyt ensimmäistä kertaa kukkaketjua. Kuinka vaikeaa ohjeiden seuraaminen muka voisi olla?

Yllättävän helppoa itse asiassa. Huolimatta siitä, että ohjeet olivat ranskaksi. Kuvat olivat kuitenkin havainnolliset. Värivalinnat vain osoittautuivat jossakin vaiheessa vääriksi. Halusin jotakin värikkäämpää. Tämä koru jäi ketjua ja lankojen päättelyä vaille.

Nyt puolitoista vuotta myöhemmin kaivoin korun taas esiin ja päättelin langat. Siitä tuli aika bling. ;) Enää ketju puuttuu. Mutta millainen ketju? Onko ideoita?

Koru on tehty tosiaan sen erään kirjan ohjeiden mukaan, mutta en kuollaksenikaan enää muista kirjan nimeä tai kirjoittajaa. :/ Materiaaleina korussa on Swarovskin crystal AB kristalleja eri muodoissa sekä hopealla galvanoituja ja crystal AB delicoita. Minulla on vaikeuksia ottaa AB-pinnoitetuista kristalleista hyviä kuvia. Tässäkin tuo alimpana roikkuva riipus näyttää omituiselta oranssilta, vaikka todellisuudessa se on välkkyy sateenkaaren eri värejä.

Lisäys 22.1.07: Unohdin kertoa, että tämä ei ole mikään pieni riipus, vaan kokoa on 8,5 x 6,5 cm.

Jos kivet voisivat parantaa

Joskus toivoisin, että voisin uskoa kivien parantavaan voimaan. Silloin tämä pieni kännykoru helpottaisi ahdistusta ja stressiä, antaisi rohkeutta ja auttaisi vaikeissa elämänmuutoksissa (labradoriitti). Lisäksi se vähentäisi taipumusta ylireagoida tunteellisesti (kuukivi).

Vaikka en usko kivien parantavaan voimaan, tätä korua on kiva hypistellä ja se on kaunis katsella. Eikö sekin jo kohota mielialaa? :) Tämä koru menee lahjaksi.

Punaista ja sudenkorentoja

Tykkäsin kovasti puna-akaateista ja Hill tribe -helmestä tehdystä kaulakorusta ja päätin tehdä setille jatkoa. Näissä korviksissa ja rannekorussa on samoja fasettihiottuja 8 mm puna-akaatteja ja hopeiset Hill tribe -sudenkorennot. Tykkään kovasti koko setistä! :) Kyllähän näin lämpimänä talvena voi käyttää sudenkorentokoruja, eikö voikin? ;D

Kuvat on ylivalottuneita ja tausta on omituisen värinen. Ei näköjään valkotasapainon säätäminen ihan onnistunut.

Vedenvihreää

Olen ostanut Kastehelmeltä kaikenlaista mukavaa, kuten nämä brioletit. Kastehelmi oli sitä mieltä, että nämä ovat aventuriinia, mutta eivät nämä ainakaan ihan tavallisen aventuriinin värisiä ole. Kokoa brioleteilla on 16x11 mm ja riipuksessa on 8 mm Swarovskin kristalli, väri blue zircon.

Tätä riipusta ei oikeastaan pitäisi laittaa tänne näytille, koska se on hutaisten tehty. Syy tähän huolimattomuuteen on se, että en tiennyt mitä siitä oli tulossa ja käytin tähän epätietoiseen pyörittelyyn hopeoitua kuparilankaa. Minulla ei myöskään ollut sopivaa hopealankaa. Tietääkö kukaan, mistä saisin 0,4 mm puolikovaa? Tästä nimittäin tuli ihan kiva, voisin vaihtaa langan hopeaksi. :)

Kauneimmat labradoriittini

Outi kuvasi joitakin kuukausia sitten blogissaan kauneimmat jaspiksensa. Minun oli pakko kuvata nämä labradoriitit. Labradoriitit kiehtovat minua suuresti. Välillä ne näyttävät vain tavallisilta harmailta kiviltä, mutta yllättäen niiden sisällä leimahtaa revontulet. Ihan kuin kiven sisään olisi suljettu henki.

Nämä fasettihiotut ihanuudet ovat kooltaan n. 30x22 mm eli taas melko suuria. Ihan näin värikkäiltä nämä eivät koko ajan näytä, vaan jouduin asettelemaan kivet kuvamista varten sellaiseen asentoon, että väriloisto näkyy. Nämä päätyvät todennäköisesti riipuksiksi ja jos raaskin, teen yhden rannekorunkin.

Välillä taas koruja

Olen potenut inspiraatiopulaa. :( Se iski tuossa joulun aikaan, kun sitä ennen olin vääntänyt niin paljon lahja- ja tilauskoruja. Samaa vaivaa tuntuu olevan monilla muillakin, ainakin blogimerkintöjen perusteella. Olen hoitanut vaivaa huovuttamalla ja toivon, että koruinspiraatiokin palaa taas pian.

Eilen illalla pyörittelin taas helmiä ja nämä 8 mm fasettihiotut puna-akaatit halusivat halusivat yhteen Hill Tribe -helmen kanssa. Lukko on itse tekemäni hopeinen lehdenmuotoinen salpalukko.


Tämä rannekoru puolestaan syntyi vuorikristallisiruista, 10 mm kristalleista ja memory wirestä. En saanut tästä millään hyvää kuvaa, joten laitoin sen parhaiten onnistuneen. Jostakin syystä kuvittelen tämän korun talvimorsiamelle.

Tiilian koruja

Ystäväni Tiilia oli tänään meillä opettelemassa korujen tekemistä. Hän oli tilannut itselleen ihania helmiä, joista hän oli suunnitellut nämä ihanat setit. Hän kaipasi apua vain käytännön toteutuksessa, koska nämä olivat hänen ensimmäiset korunsa (voitteko uskoa!) Olen niin ylpeä oppilaastani!

Ensimmäinen setti on bronsiitista ja hopeasta. Tiilia väänsi itse jopa korvakorukoukut (jotka ovat aivan symmetriset :)). Riipus on tarkoitus ripustaa hopeaketjuun. Bronsiitti oli minulle uusi tuttavuus, jonka kauneutta ei kamera pysty vangitsemaan. Sen muistuttaa jotenkin tiikerinsilmää, koska se taittaa valoa hiukan samalla tavalla, mutta vaikutelma on (paremman sanan puutteessa) metallinen.


Toinen Tiilian tekemistä seteistä puolestaan on opaliittia, hopeaa ja Swarovskin kristalleja. Nämä helmet välkähtelevät upeasti sinistä ja oranssia ja näyttävät upeilta ruskettuneella iholla!

Susuwatarit ja Halkaistu 2

Tarkistin susuwatareiden oikean kirjoitusasun. Susuwatarit ovat pieniä palleroita, joita asuu laumoittain vanhoissa hylätyissä taloissa. Ne ripottelevat pölyä sinne ja tänne. Kun taloon muuttaa asukkaita, susuwatarit lähtevät muualle. Susuwatarit muistuttavat erehdyttävästi makurokurosukeja, joita näkee kun tulee valoisasta pimeään, ennen kuin silmät tottuvat. Molempiin lajeihin voi tutustua elokuvassa Naapurini Totoro.



Tein vielä toisenkin Halkaistun, joka ei ole vielä löytänyt paikkaansa valmiissa korussa.

Halkaistu

Olen näköjään taas enemmän innostunut huovuttamisesta. Huovutin eilen illalla pallon, jonka halkaisin. Tämä toinen puolikas roikkuu nyt kaksinkertaisessa limevihreässä vaijerissa hauskana riipuksena. Lukko on hopeaa. Olen tähän oikein tyytyväinen ja käytän tätä ideaa varmasti lisää. Olen jo aikaisemmin tehnyt koruja kääretorttupötköstä. On jännää leikata huopaa halki tai poikki ja odottaa, mitä sisältä paljastuu.

Totoro

Me tykätään mieheni kanssa ihan hurjasti Hayao Miyazakin leffoista! Erityisesti kaikki omituiset pikkueliöt viehättää. Huovutin miehelleni syntymäpäivälahjaksi tämän pikku-Totoron, jolla on korkeutta n. 20 cm. Hän toivoi vielä joskus saavansa tree spiritin Princess Mononokeesta ja itse olen suunnitellut tekeväni makurokurosukeja ja susuwatareita Totorosta ja sitten tietysti niitä nokipalleroita ja sen pikkulinnun Henkien kätkemästä ja sen kettuoravan Nausicaasta.

Korukello

Inkku oli tehnyt ihanan kaulakellon. Innostuin ideasta ja niin syntyi tämä korukello. Korussa olen käyttänyt runsaasti yhtä lempikivistäni: labradoriittia. Labradoriiteista me suomalaiset tunnemme varmaan parhaiten spektroliitin. Tässä korussa käyttämäni labradoriitti välkähtelee värejä samalla tavalla kuin spektroliitti, mutta väriskaala on pienempi ja kivi läpikuultavampi. Tosin tässä nauhassa oli enemmän värejä kuin muissa labradoriiteissani, jopa punaista. Jokainen kivi välkkyy värejä, mutta välkähdyksiä on niin vaikea vangita kuvaan. Huomatkaa myös yksi sydämen muotoinen makeanvedenhelmi, jota en malttanut olla laittamatta nauhaan.

Labradoriitti, makeanvedenhelmet, delicahelmet, hopeinen lukko ja Geneva-kellotaulu.

Hyvää Uutta vuotta 2007!

Toivottavasti vuosi tuo tullessaan paljon helmiä, työkaluja, hopeaa, aikaa ja koruja! :D