Tein tämän keväisen elämänpuuriipuksen muutama päivä sitten, kun aurinko vielä paistoi ja ensimmäiset narsissin lehdet nousivat maasta.
Tällä kertaa juotin renkaan kiinni, niin se pitää paremmin muotonsa ja voin käyttää yksinkertaista rengasripustusta. Riipus on pienin kaikista tekemistäni puista, vain 2,5 cm halkaisijaltaan. Materiaaleina 1 mm ja 0,3 mm hopealanka ja peridoottisirut. Mietin vielä korun patinoimista, mitä olette mieltä?
10 kommenttia:
Onko kukaan koskaan kokeillut vain osittaista patinointia?! Miltä se näyttäisi... kyselee täysin asiaa tuntematon ja kokematon, juuri tuosta heleän keväisestä 'koivusta' pitävä ;-D
Ei mitään patinointia, toi on just hyvä tollasena heleänä ja keväisenä. Kyllähän sä voit sen sitten syksyllä patinoida, jos vielä mieli tekee...
Ihanasti luonnetta tällä puulla! Mietin samaa kuin mags, voisiko rungon vain patinoida? Tulee ihan koivu mieleen siitä. :) Kaunis näinkin.
Kyllähän se patinointi onnistuisi pelkkään runkoonkin, jos löydän tarpeeksi pienen siveltimen. Riipus on sillä tavalla huonosti kuvattu, että se näyttää ihan valtavalta, vaikka onkin aika pieni. :)
Oi kuinka kaunis! Todella taitavaa ja pikkutarkkaa työtä, riipushan on niin pieni! Runkoon sopisi patinointi varmaan hienosti :)
Nää kuvat on kyllä hassuja, kun ajattelee kuinka pieniä nuo sirutkin on. Mä TAAS hetken päästä linkittelen tänne päin, samat sirut ja kuviot mielessä ;)
Oi kuinka kaunis, ihanaa nähdä jotain kaunista välillä oksennusten sijaan. Nyt alkaa elämä voittamaan perheen pienimmällä.
Paras puu ikinä!
Itse en patinoisi, sillä koru on huikaisevan kaunis ilman sitä. Tai sitten korkeintaa patinoisin rungon.
Upean käppyräinen runko tuolla puulla! Mäkään en patinoisi hopeaa noin heleiden väristen kivien kanssa, ehkä jos kivet olisivat hieman tummemman sävyisiä, mystisiä, niin sitten patinointi kuuluisi asiaan.
Upea riipus..
Olenkin ensi kertaa sivuillasi.. ja sinullahan on aivan ihania koruja.. ;-)
Lähetä kommentti